Kuka olet?
Olen Rea Peltola. Työskentelen opettajana ja tutkijana Caen-Normandien yliopistossa Ranskassa Pohjoismaiden tutkimuksen laitoksella ja CRISCO-tutkimusryhmässä. Olen Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti.
Mikä tai mitkä Virittäjän artikkelit ovat olleet oman urasi kannalta erityisen merkittäviä?
Tapani Lehtisen artikkeli ”Suomen konditionaalin morfologisesta ja semanttisesta motivaatiosta” (1983) oli tärkeä lukukokemus jo graduaikoina. Siinä yksittäisen kieliopin aineksen menneisyys näyttäytyy rikkaana ja kiinnostavana. Sain sitä lukiessa myös ensimmäisiä kosketuksia ajan ja modaalisuuden monimutkaisiin kietoumiin. Kontrastiivisesta lähestymistavasta kiinnostuneelle avartavia olivat myös huomiot rinnakkaisista kehityskuluista muissa kielissä, esim. ranskan konditionaalin muotoutumisessa. Lea Laitisen ”Nollapersoona” (1995) on sekin kulkenut mukana jo pitkään. Ymmärsin sitä lukiessa, miten semanttisen analyysin avulla voi tuoda näkyville ajattelun ja vuorovaikutuksen kompleksisuutta ja dynaamisuutta ja että merkityksen avoimuus ei välttämättä ole tyhjyyttä tai poissa olemista vaan kielellisen ilmaisun resurssi.
Mikä tai mitkä Virittäjän artikkelit kaikkien tulevien kollegoidesi olisi mielestäsi hyvä lukea?
On vaikeaa ohjeistaa kaikkia tulevia kollegoita, mutta Marja Etelämäen, Ilona Herlinin, Minna Jaakolan ja Laura Visapään artikkelista ”Kielioppi käsitteistyksenä ja toimintana: Kognitiivista kielioppia ja keskustelunanalyysia yhdistämässä” (2009) olisi varmasti hyötyä monelle. Siinä pohditaan syvällisesti kahden tutkimussuuntauksen rajapintoja ja keskinäistä täydentävyyttä sekä avataan käsitteistöä tavalla, joka yhden teorian tai lähestymistavan puitteissa pysytellen olisi vaikeaa.
Mitkä ovat terveisesi juhlavuottaan viettävälle Virittäjälle?
Paljon onnea! Olet hyvin tärkeä suomen kielelle Suomessa ja Suomen ulkopuolella.
