Sata vuotta Virittäjää -teoksen kirjoittanut dosentti Kaisu Juusela kertoo, millainen prosessi historiikin kirjoittaminen oli ja mitä hänelle on jäänyt erityisesti mieleen Virittäjän historiasta. Kuva: Shoju Chiba.
Eläkepäiviään jo viettävä Kaisu Juusela (s. 1943) on tehnyt elämäntyönsä Helsingin yliopiston Muoto-opin arkistossa, viime vaiheessa sen johtajana. Arkistoon on kerätty kattavasti aineistoa suomen murteiden morfologisista piirteistä. Juusela toimi pitkään Virittäjän kirjallisuusosaston toimittajana (1975-1988) ja Kotikielen Seuran rahastonhoitajana.
Kirjallisuusosaston toimittajan pestiin kuului arvostelujen hankkiminen lehteen, ja Juusela muistelee, että kirja-arvosteluja oli tuolloin hankalaa saada julkaistuksi eikä niitä juuri tarjottu lehteen – enemmän kirjoitettiin ja tarjottiin artikkeleita. Pestissä Juusela tuli kuitenkin tutustuneeksi uusiin ihmisiin, kun arvostelujen perässä oli otettava yhteyttä eri puolille Suomea eri yliopistoissa toimiviin henkilöihin. Nämäkin kontaktit auttoivat osaltaan Juuselaa laatimaan Sata vuotta Virittäjää -historiikin, jonka SKS julkaisi vuonna 2006.
Historiikki poiki mukavien kohtaamisten ja muisteluiden lisäksi myös Kotikielen Seuran kunniajäsenyyden Juuselalle. Juusela toimi eräässä seuran vuosikokouksessa puheenjohtajana, ja etukäteen oli ollut tiedossa, että kokouksessa kutsuttaisiin seuralle kunniajäsen.
– Katselin siinä yleisöä, että kukahan se voi olla, joka täältä kutsutaan kunniajäseneksi. Olin aivan puulla päähän lyöty, kun se olinkin minä! En ollut ollenkaan odottanut sellaista kunnianosoitusta, kun olin aika vähän Virittäjään kirjoittanut.
Juusela harmittelee sitä, että isokokoista, laajaa kirjaa ei aikanaan myyty kovinkaan paljoa. Vaatimattomampi ulkoasu olisi mahdollistanut edullisemman hinnan, jolloin kirja olisi ehkä saavuttanut suuremman määrän lukijoita ja opiskelijatkin olisivat voineet sitä ostaa. Kääntöpuolena on kuitenkin Sata vuotta Virittäjää -teoksen komea ulkoasu.
Näyttelyesite laajeni 250-sivuiseksi kirjaksi
Virittäjän satavuotishistoriikki sai alkunsa Juuselan vuonna 1997 järjestämästä, satavuotiasta Virittäjää juhlistavasta näyttelystä. Juusela kuvaa jo tämän näyttelyn esitteen selittäneen lehden historiaa tavanomaista näyttelyesitettä laajemmin, kun tyypillisesti esitteessä olisi ehkä vain numeroituna näyttelyesineet.
– Yliopiston kirjastosta oli lainassa ikivanhat näyttelyvitriinit, joihin sitten aseteltiin Kotikielen Seuran ja Virittäjän historiaan liittyviä materiaaleja, Juusela muistelee.
Näyttelyn kokoamisessa oli apuna Heikki Paunosen vuonna 1976 kirjoittama Kotikielen Seuran satavuotishistoriikki, jonka tiimoilta osa materiaaleista oli hyvässä järjestyksessä, mutta paljon järjesteltävää materiaalia oli vielä jäljellä. Juuselan kokoamaan näyttelyyn kuului muun muassa kirjeenvaihtoa, pöytäkirjoja ja lehtileikkeitä. Näyttelyyn kohdistui paljon mielenkiintoa, ja Juuselalle tulikin mieleen laajentaa näyttelyesitettä kokonaiseksi kirjaksi.
– Alunperin siitä piti tulla pikku kirjanen, joka olisi ehkä käynyt oppimateriaaliksi vaikka fennistiikan suuntauksien kurssille. Kun kustantaja sai tekeillä olevan kirjan nähdäkseen, heräsi ajatus juhlakirjasta.
Heikki Paunosen kirjoittaman historiikin lisäksi Juusela sai muutenkin tukea Paunoselta. Juusela kertoo, että Paunonen toimi projektissa hänen “tukihenkilönään” ja luki käsikirjoitusta läpi aina sitä mukaa, kun uusi luku valmistui. Paunosen antamat ohjeet olivat Juuselalle arvokkaita ja Juusela sanookin, ettei teos olisi valmistunut ilman Paunosta.
Tuttuja henkilöitä ja mieleen jääneitä tapahtumia Virittäjän historiasta
Juusela kertoo ilahtuneensa kovasti, kun graafikko Markus Itkonen lupautui historiikin taittajaksi – hänen isänsä, professori Terho Itkonen oli aikanaan ohjannut Juuselan pro gradun ja väitöskirjan Helsingin yliopistossa.
– Markus sanoi, että tekstiä oli hauska lukea, kun tuli isän kautta etäisesti tuttuja ihmisiä vastaan, Juusela kertoo.
Terho Itkonen oli paitsi Helsingin yliopiston professori, myös Virittäjän päätoimittaja vuosina 1980-1987. Juuselalle on jäänyt erityisesti mieleen lehden toimituksellista linjaa koskeva kiista, joka käytiin päätoimittaja Itkosen ja yleisen kielitieteen professori Fred Karlssonin välillä 1980-luvun lopulla. Itkonen oli julkaissut lehdessä itse kirjoittamansa pitkän ja ankaran arvostelun Karlssonin teoksesta, eikä ollut tämän jälkeen suostunut julkaisemaan Karlssonin vastinetta arvostelulle.
Juusela kuvailee Sata vuotta Virittäjää -teoksen sivuilla kiistan jättäneen “tiedeyhteisöön syvimmät jäljet”, mutta toisaalta Karlssonin ehdotuksen mukaisesti Virittäjä siirtyi hieman myöhemmin referee-käytäntöön (vertaisarviointiin). Lisäksi päätoimittajan kaudesta tehtiin määräaikainen ja päätoimittajan oikeutta julkaista omia tekstejään rajoitettiin. Juusela kuvaa Itkosen ja Karlssonin kiistaa sekä sen seurauksia yhdeksi Virittäjän historian merkittävimmistä tapahtumista.
