You are currently viewing Lukijat kertovat: “Virittäjä on sydämen asia”

Lukijat kertovat: “Virittäjä on sydämen asia”

Monilla Virittäjän lukijakyselyyn vastanneilla lukijoilla on jo vuosikymmenten pituinen suhde lehteen. Virittäjä herättää paljon tunteita: muun muassa lehden kansivärejä ja painetun lehden tärkeyttä kommentoidaan. 

– Olen lukenut Virittäjää lähinnä Helsingissä: suomen kielen laitoksen kirjastossa, opiskelijakirjastossa, Siulan huoneella, oppiaineen kahvihuoneessa, työhuoneessa, kotona työpöydän ääressä, keittiössä, sohvalla, sängyssä. Joskus kai jopa vessassa.

Virittäjän toimitus toteutti maalis-huhtikuussa 2021 lukijakyselyn, jossa pyydettiin eri vuosikymmenillä verkossa tai printissä Virittäjää lukeneita henkilöitä kertomaan nimettömästi kokemuksiaan lehdestä. 

Lukijakunnasta suuri osa muodostuu suomen kielen tutkijoista, opettajista ja opiskelijoista, mutta joukosta löytyy muitakin. Eräs suomen kielen oppiaineessa yliopistolla työskentelevä vastaaja kertoo, että hänen täysin eri alalla työskentelevä puolisonsa haluaa aina lukea Virittäjän – vastaaja pitää tätä “tanakkana merkkinä” Virittäjän kiinnostavuudesta. 

Kyselyyn vastanneista lukijoista monilla on pitkä suhde Virittäjään: useampi vastaaja on tilannut lehteä jo 1960-luvulta asti. Kahdelle vastaajalle lehti on tullut tutuksi jo lapsuudessa äidin tai isän kirjahyllyssä. Monilla ensikosketus ja kiinnostus lehteen on syntynyt aivan yliopisto-opintojen alussa, ja jotkut kertovat törmänneensä Virittäjässä julkaistuihin artikkeleihin jo valmistautuessaan suomen kielen pääsykokeeseen. 

Virittäjää on mainostettu vuosien varrella yliopistoilla ahkerasti niin opiskelutovereiden kuin yliopiston henkilökunnan toimesta, joskus jo ensimmäisiltä luennoilta alkaen: 

– Ihana suomen kielen tutkija, semantiikan ja pragmatiikan opettaja Kaija Kuiri kertoi Virittäjästä kielten ja kirjallisuustieteen fukseille niin innostavasti, että useimmat meistä tilasivat sen saman tien. Kaijalle paljon terveisiä, missä oletkin!  

Verkossa, paperisena vai molemmissa muodoissa? 

Monet lukijat nostavat esiin lehden ilmestymismuotoon tai ulkoasuun liittyviä seikkoja. Etenkin opiskelijat ja tutkijat kiittävät siitä, että Virittäjän vanhempia numeroita on saatavilla verkossa kattavasti. Jopa vuosikymmenten takaisia artikkeleita pääsee lukemaan ja näin tutustumaan paitsi lehden, myös tieteenalan historiaan.  

Etenkin koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana sähköinen Virittäjä on ollut lukijoille tärkeä, sillä kirjastot ovat olleet suljettuna, jolloin pääsy painetun lehden pariin on ollut rajattua. Kaikkia lehden artikkeleja 125 vuoden ajalta ei tosin ole saatu digitoitua, ja kyselyssä nousee esiin, että vanhempien artikkelien sähköisille versioille olisi enemmänkin kysyntää. Osa lukijoista tosin keräilee omaan hyllyynsä Virittäjien painettuja vuosikertoja. Menneiden vuosikymmenten numeroita pidetään “aarrearkkuna” tutkijoille ja kielentutkimuksesta kiinnostuneille.  

Vaikka verkkojulkaisu ei saa kyselyssä moitteita osakseen, nousee vastauksissa esiin painetun lehden tärkeys. Lehteä kuvaillaan selkeäksi paketiksi, joka on kätevästi käden ulottuvilla, ja jonka sivuja on helppo “plärätä” läpi tiettyä artikkelia etsiessä. Monille lukijoille tuo iloa arjen keskelle se hetki, kun Virittäjän uusin numero kolahtaa postiluukusta. 

Osalla lukijoista on huoli siitä, että sähköinen Virittäjä syrjäyttää painetun lehden kokonaan. Lehti on monille ainutlaatuinen koriste-esine, joka muistuttaa samalla Virittäjän pitkästä historiasta. Painettua lehteä kuvataan arvokkaaksi ja perinteikkääksi, ja monille lukijoille nimenomaan tämä perinteikkyys on ensisijaisen tärkeää Virittäjässä. 

– Ei kaikkien julkaisujen tarvitse uudistua ulkoisesti eikä mennä ’nuorten’ medioihin. On ihan kiva, jos Virittäjä on somessa, mutta se on silti sellainen arvokas, perinteikäs, just tuollaisena hyvä lehti, jota luetaan nautinnollisesti keskittyen työhuoneen sohvalla tai kotona sängyssä – ei metromatkan aikana puhelimelta, kuvailee eräs lukija. 

Sähköinen Virittäjä on helposti saavutettavissa myös ulkomailla. Grafiikka esittää, missä maissa lehteä on lukijakyselyn mukaan luettu.

Jo lehden kansilehti herättää huomion 

Virittäjässä on ollut värillinen kansilehti aina vuodesta 1901 alkaen, ja 1970-luvulle saakka kannen väri oli melkoisen huomiota herättämätön, asiallisen ruskea tai valkoinen. Tämän jälkeen Virittäjän kannessa on nähty värien kirjoa: keltaista, turkoosia, vihreää, sinistä, violettia…  

Kansivärit herättävät paljon tunteita lukijoiden keskuudessa: joku kuvaa uudempien lehtien kansia “karnevaalikeksin” värisiksi ja toteaa, että värien vaihtelu “ei näytä nätiltä kirjahyllyssä”. Toisen lukijan mielestä taas ulkoasu on upea, ja hänen kirjahyllyynsä myös värikkäämpi Virittäjä sopii.  

– Olen yllätyksekseni ollut kiinnostunut vuosikertojen kansien väristä, sillä niissä eräänlaista symboliikkaa ajastaan ja aiheistaan, kommentoi kolmas lukija. 

Huomiota on herättänyt myös Virittäjän nimi. Lukija kertoo, että lehden nimeä on ihmetelty niin suomalaisten kuin ulkomaalaisten taholta. Suomessa Virittäjä on lukijan kertoman mukaan yhdistetty autoilualaan – virittäminen viittaa tällä alalla ajoneuvon suorituskyvyn parantamiseen. Ulkomailla on pohdittu, mitä nimi tarkoittaa ja mistä se tulee. 

Lehti on ilmestynyt 125 vuotta samalla nimellä, ja Kaisu Juuselan kirjoittaman Sata vuotta Virittäjää -teoksen mukaan nimi on päätetty Kotikielen Seuran kokouksessa 20.11.1896. Juuselan mukaan Virittäjän lisäksi nimiehdotuksina ovat tällöin olleet Sampsa PellervoinenAntero Vipunen ja Nyyrikki 

Virittäjä on tärkeä osa fennistiikan alaa 

– Virittäjän lukemiseen liittyy muuan hauska muisto. Auskultoin heti nuorena maisterina, ja kaikki auskultanttitoverini olivat minua vanhempia ja jo työskennelleet koulussa. En itse sitä silloin tajunnut, että kaikki alan ihmiset eivät lue Virittäjää, mutta monet myöhemmin tapaamani auskultanttitoverit ovat tätä muistelleet; heistä oli jotenkin erikoista, että koulutytön oloisen auskultantin arkipäivään Virittäjä kuului itsestäänselvänä lukemistona, lukija kirjoittaa. 

Lukijoiden kommenteista käy ilmi nostalginen, arvostava suhde lehteen, ja lehteä onnitellaan kovasti pitkästä iästä. Monilla on henkilökohtainen suhde Virittäjään: eräs lukija kertoo, kuinka hienoa on ollut nähdä oma teksti ensi kertaa painetussa lehdessä. Hän kokee liittyneensä näin osaksi pitkää suomen kielen tutkimuksen perinnettä. 

Kyselyyn vastanneista lukijoista monet sanovat, että Virittäjän lukeminen ja tilaaminen on ollut heille aina itsestään selvää, sillä lehti koetaan niin tiiviiksi osaksi suomen kielen tutkimusalaa. 

– Olla fennisti ilman pysyvää suhdetta Virittäjään ei ole mielestäni mahdollista eikä missään nimessä uskottavaa. Virittäjä on myös sydämen asia. 


Kirjoittaja: Lyyra Virtanen