You are currently viewing 2000-luvun alussa Virittäjää päätoimittanut Marja-Liisa Helasvuo: “Päätoimittajana koin olevani aitiopaikalla”

2000-luvun alussa Virittäjää päätoimittanut Marja-Liisa Helasvuo: “Päätoimittajana koin olevani aitiopaikalla”

Marja-Liisa Helasvuon ensimmäisen artikkelin aineistoa pidettiin aikanaan arveluttavana, mutta Helasvuo päätyi tästä huolimatta lopulta suomen kielen professoriksi ja Virittäjän päätoimittajaksi. Helasvuo kertoo Virittäjän toiminnassa tapahtuneista muutoksista, kuten vertaisarviointiin siirtymisestä, syntymäpäiväkirjoitusten julkaisun lopettamisesta ja verkkojulkaisemisen aloittamisesta. Kuva: Lyyra Virtanen.

Marja-Liisa Helasvuo työskentelee Turun yliopistossa suomen kielen professorina, ja hänen tutkimusalaansa on vuorovaikutuslingvistiikka. Helasvuo kertoo, että hän päätti 12-vuotiaana alkavansa kielentutkijaksi, eikä tämän jälkeen harkinnut enää muita vaihtoehtoja. Uteliaisuuden herätti kirjailija ja taiteilija Tito Collianderin muistelmateos Aarnikotka, jossa Colliander kertoo monikielisestä lapsuudestaan. Suomen kieli valikoitui opiskelualaksi niin ikään kirjallisuuden myötä – Helasvuo nostaa esiin lukioaikana lukemansa suomalaisen kirjallisuuden klassikot, erityisesti Juhani Ahon rikkaan kielen. 

Helasvuon ensimmäinen, vuonna 1991 Virittäjässä julkaistu artikkeli käsitteli sitä, miten syntaktiset rakenteet osoittavat kertomuksen rakentumista keskustelussa. Aineistona Helasvuo käytti “Alko-aineistona” tunnettua, alunperin sosiologista tutkimusta varten kerättyä keskusteluaineistoa, joka koostuu miesryhmän vapaasta keskustelusta illanistujaisissa. Helasvuon analysoima, pitkälti alkoholin kulutuksen ympärillä pyörivä keskustelu ei ollut kuitenkaan kaikkien mielestä akateemiseen lehteen sopivaa aineistoa: “me ryypättii Vinettoa, siin me istuttii ja loiskuteltii”, sanoo yksi keskusteluun osallistuvista puhujista. 

– Kiertokautta kuulin, että artikkelissani oli herättänyt keskustelua esimerkit: pidettiin jossain määrin arveluttavana, että käytin esimerkkejä, jotka olivat peräisin ravintolassa nauhoitetuista keskusteluista. Tästä huolimatta artikkeli päätettiin julkaista, Helasvuo muistelee. 

Sujuvaa yhteistyötä toisen päätoimittajan ja kirjoittajien kanssa 

Helasvuo toimi Virittäjän päätoimittajana vuosina 2002–2004 yhdessä Susanna Shoren kanssa ja vuoden 2005 ajan yksin. Yhteistyö Shoren kanssa on jäänyt mieleen hyvin toimivana ja monia hauskoja hetkiä sisältävänä. 

Kun Helasvuo ryhtyi päätoimittajaksi Shoren kanssa, oli ongelmana artikkelitarjokkaiden vähäinen määrä. Kirjoituskutsu “Monikielinen Suomi” -teemanumeroon toimi kuitenkin Helasvuon toimituskaudella vedenjakajana tämän suhteen; monikielisestä Suomesta halusi kirjoittaa niin moni, että lopulta teemaan liittyviä artikkeleita julkaistiin kahden numeron verran Virittäjässä, ja tämän jälkeen lehteen tarjottavien artikkelien määrä kasvoi huomattavasti. 

– Päätoimittajana koin olevani aitiopaikalla näkemässä, mitä suomen kielen tutkimuksessa – ja laajemminkin kielentutkimuksessa – tapahtuu. 

Päätoimittajakaudeltaan Helasvuolle on jäänyt mieleen erityisesti Heikki Paunosen artikkeli “Helsinkiläisiä puhujaprofiileja” Virittäjän numerosta 2/2005. Paunonen tarkastelee artikkelissaan, kuinka suuri osa eri ikäisten ja eri taustoista tulevien helsinkiläisten tietyistä kielenpiirteistä on puhekielistä, kirjakielestä poikkeavaa. 

– Artikkeli on sisällöllisesti korkeatasoinen, ja Paunonen on kirjoittajana taitava. Oli upeaa työskennellä kirjoittajan kanssa, jolla on niin valtava ilmaisuvoima: kieli oli rikasta, ja kirjoitus oli välimerkkejä myöten harkittu ja viimeistelty. 

Toimitusprosessi jatkuvassa muutoksessa  

Kun Marja-Liisa Helasvuon ensimmäinen artikkeli julkaistiin Virittäjässä, ei lehdellä ollut vielä käytössä vertaisarviointi- eli refereeprosessia. Helasvuo kertoo, että toimitusprosessissa ei tuolloin tehty muuta kuin muutamia sanavalintojen muutoksia. Vertaisarvioinnista päätettiin joulukuussa 1991, josta lähtien artikkelien käsikirjoituksia on arvioinut nimettömänä kaksi toimitusneuvoston jäsentä päätoimittajan lisäksi. 

Päätoimittajan roolissa Helasvuon tehtäviin kuului myös vertaisarvioinnin pyörittäminen, ja kulissien takaisessa maailmassa tapahtui monenlaista: 

– Sai nähdä, miten paljon ihmiset tekivät töitä sen eteen, että julkaistavat tutkimukset olisivat mahdollisimman hyviä. He jakoivat omaa asiantuntemustaan, haastoivat kirjoittajia, kyseenalaistivat joitain ratkaisuja ja kehuivat toisia. Toisaalta sain nähdä myös, että jotkut eivät paneutuneet kunnolla arviointitehtäväänsä tai eivät piitanneet sovitusta aikataulusta, Helasvuo kertoo. 

Myös Helasvuo itse oli toteuttamassa uudistuksia Virittäjän toimintaan: vuonna 2002 päätettiin luopua syntymäpäiväkirjoitusten julkaisemisesta lehdessä. Helasvuo perusteli ehdotusta toimitusneuvostolle sillä, että artikkeleille olisi hyvä saada enemmän tilaa. Pari vuotta myöhemmin eräs professori otti 60-vuotispäivänsä alla Helasvuohon yhteyttä toivoen, ettei häneen liittyen julkaistaisi syntymäpäiväkirjoitusta. 

– Rauhoittelin häntä, että emme enää julkaise mitään syntymäpäiväkirjoituksia, vain nekrologeja. Hän ei sentään kieltänyt nekrologinsa julkaisemista, Helasvuo toteaa. 

Valoisa tulevaisuus verkossa? 

Toinen Helasvuon päätoimittajakauden aikana toteutettu merkittävä uudistus liittyi verkkojulkaisemiseen. Virittäjä oli jo 1990-luvun lopulla ottanut ensimmäisiä askeleita verkkoon siirtymisessä, ja vuodesta 2002 lähtien kaikki Virittäjän tekstit ovat ilmestyneet painetun lehden lisäksi myös verkossa. Vuonna 2005 päätettiin väitöksenalkajaisesitelmät eli lektiot julkaista ainoastaan verkossa, ja Helasvuo näki uuden julkaisualustan mahdollisuudet, vaikka toimitusneuvostossa epäiltiinkin päätöstä: 

– Ensimmäisten vain verkossa julkaistujen lektioiden joukossa oli Päivi Rainòn lektio, joka käsitteli viittomakielisiä henkilönnimiä. Lektioon oli upotettu linkkejä pieniin videoihin, joissa viitottiin esimerkkiviittoma. Verkkojulkaisemisella oli saavutettu merkittävä etu pelkkään paperijulkaisemiseen nähden.  

Marja-Liisa Helasvuo suosittelee Virittäjän – niin paperisen kuin sähköisenkin – lukemista alan opiskelijoille, sillä hänen mukaansa Virittäjä kuvastaa sitä, mitä fennistiikka kulloinkin on. Samoin jokaisen fennistiikan tutkijan tulisi seurata Virittäjää tiiviisti.  

– Virittäjällä on nähdäkseni valoisa tulevaisuus, jos se vain pitää kiinni riippumattomasta, korkeatasoisesta vertaisarvioinnista ja käsikirjoitusten laadukkaasta toimitustyöstä, Helasvuo toteaa.  

Lukemista: 

Helasvuon ensimmäinen artikkeli https://journal.fi/virittaja/article/view/38417/8906 

Paunosen artikkeli https://journal.fi/virittaja/article/view/40402/9828  

Päivi Rainòn lektio (linkit viittomia sisältäviin videoihin eivät kylläkään enää toimi) https://journal.fi/virittaja/article/view/40387/9813  


Kirjoittaja: Lyyra Virtanen