Kuka olet?
Minna Suni, suomen kielen professori Jyväskylän yliopistosta, erikoisaloina suomi toisena ja vieraana kielenä
Mikä tai mitkä Virittäjän artikkelit ovat olleet oman urasi kannalta erityisen merkittäviä?
Virittäjän 113. vuosikerran Suomi toisena kielenä – opetuksen ja tutkimuksen rajapintoja -teemanumeron (toim. Salla Kurhila & Marja Kokkonen) olen kokenut tärkeäksi merkkipaaluksi. Sen myötä suomi toisena kielenä sai tutkimusalana selvästi aiempaa vankemman sijan Virittäjän julkaisupolitiikassa. Maisa Martin toteaa teemanumeron johdantoartikkelin lopussa näin: ”Niin kielentutkimuksen metodiset kuin sisällöllisetkin uudet näkökulmat ovat tietenkin olleet esillä Virittäjässä aina. Ei siis mitään uutta Virittäjän pitkässä historiassa? Ehkä kuitenkin: yksikään kirjoitus ei näe Suomea kansakuntana tai suomalaista yksilöä perusolemukseltaan yksikielisenä ja -kulttuurisena, vaan Suomen, maailman ja ihmisten monikielisyys on luonteva ja itsestään selvä lähtökohta. Kielikäsityksemme rajat avartuvat.”
Mikä tai mitkä Virittäjän artikkelit kaikkien tulevien kollegoidesi olisi mielestäsi hyvä lukea?
Eija Aallon, Sanna Mustosen ja Kaisa Tukian (2009) Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana ilmestyi edellä mainitussa teemanumerossa. Sillä on ollut valtava merkitys suomi toisena kielenä -alan pedagogiselle kehitykselle, koska se on herätellyt tälle alalle suuntaavia arvioimaan kriittisesti omaa oppimiskäsitystään ja haastamaan totutut tavat lähestyä suomen kielen ja erityisesti sen rakenteiden opetusta. Pedagogiikan ytimeen nostetaan todelliset kielenkäyttötarpeet, konstruktioajattelu sekä oppimisympäristön laajentaminen luokan ulkopuolelle. Paraikaakin tämä artikkeli näkyy olevan Virittäjän viikon luetuin, vaikka se ilmestyi 12 vuotta sitten. Nostan tässä esiin myös yhden muista kestosuosikeistani: Saija Merken artikkeli opiskelijoiden kysymyksistä ja tunteista suomi vieraana kielenä -opetuksessa ilmestyi vuonna 2012. Se on ennen kaikkea elämänmakuinen ja tarkkanäköinen analyysi luokkahuonevuorovaikutuksesta, mutta samalla se raottaa taitavasti myös sellaisia ilmiöitä, jotka olivat pitkään jääneet kansainvälisessäkin kielenoppimisen tutkimuksessa paitsioon. Oppimiseen kietoutuvat tunteet, oppijan oma toimijuus ja asiantuntijuus sekä jaettu kielellinen prosessointi kuuluvat näihin. Merken keskustelunanalyyttisessa artikkelissa nousee esiin myös homman huumoripuoli: uuden kielen opiskelu ja oppiminen tuottavat paljon hupia ja hauskuutta asianosaisille. Luetankin artikkelia omilla opiskelijoillani jo siksi, että kuva kurttuotsaisesta puurtamisesta väistyisi ja oppiminen hahmottuisi vuorovaikutuksellisena, palkitsevana ja kokonaisvaltaisena prosessina.
Mitkä ovat terveisesi juhlavuottaan viettävälle Virittäjälle?
Kaivelin hyllystäni yhden Virittäjän 1930-luvulta. Myötäilenpä erään siinä julkaistun merkkipäivätekstin sanoituksia ja kohdistan ne Virittäjälle: Kun me nyt onnittelemme Virittäjää kaikesta siitä, mitä se on aikaansaanut, emme voi olla samalla toivomatta, että se saisi vielä monen monta vuotta täysin voimin työskennellä tieteemme hyväksi. Toivomme on sitäkin hartaampi, kun työntekijäin rivit ovat pahasti harventuneet.
