Virittäjä toteutti lukijakyselyn keväällä 2021. Tässä kyselyssä kartoitettiin mm. lukijoille parhaiten mieleen jääneitä artikkeleita tai kirjoituksia Virittäjästä vuosien varrelta. Vastauksista käy ilmi, että myös nykyaikana on tapana palata lukemaan vuosikymmenten takaisia artikkeleita – tieteellisten artikkelien sisältö ei vanhene, ja Virittäjän sivuilla aiemmin käydyt kielikiistat ovat kiinnostavia myös nykynäkökulmasta. Lisäksi kielentutkijoista tehdyt muistokirjoitukset ovat erään lukijan mukaan ”herättäneet henkiin” sellaisia tutkijoita, jotka ovat olleet tuttuja vain niminä kirjojen kansissa.
Eräs lukija kertoo jopa tehneensä pro gradu -tutkielmansa koskien ”yhtä kielikiistaa, jonka kielentutkijat kävivät Virittäjän sivuilla 1900-luvun alussa”. Myös teemanumeroita kiitellään, sillä monet lukijat ovat löytäneet niistä omia tutkimusaiheitaan tai saaneet hyviä lähteitä tutkimuksensa pohjaksi.
Tähän artikkeliin on koottu poimintoja Virittäjässä ilmestyneistä teksteistä.
Marja-Liisa Helasvuo & Tuomas Huumo: “Mikä subjekti on?” (2/2010)
https://journal.fi/virittaja/article/view/4328
Artikkelissa pohditaan suomen subjektia ja sitä, miten se tulisi kuvata suhteessa muihin syntaktisiin funktioihin.
– Kun kouluaikanani lauseenjäsenet ja muut kieliopin käsitteet olivat näyttäytyneet kutakuinkin kiveen hakattuina, aloin tämän artikkelin luettuani ymmärtää paremmin kieliopilliseen kuvaukseen kuuluvaa sopimusluonteisuutta, kommentoi lukija.
Lasse Hämäläinen: “Suomalaisten verkkoyhteisöjen käyttäjänimet” (3/2016)
https://journal.fi/virittaja/article/view/51360
Hämäläisen artikkelissa analysoidaan kolmen eri verkkoyhteisön käyttäjänimiä ottaen huomioon sen, että yhteisöissä ei ole mahdollista rekisteröidä kahta samaa nimimerkkiä. Millä perusteella nimimerkkiä muokataan esimerkiksi oman nimen pohjalta ja mitä muita kuin omaa reaalimaailman nimeä käytetään inspiraationa nimimerkeissä?
Samu Pehkonen: “Huh huh asennoitumisena fyysiseen rasitukseen” (1/2020)
https://journal.fi/virittaja/article/view/69693
Kirjoittaja tarkastelee keskustelunanalyysin keinoin huudahduspartikkelia huh huh, jota käytetään muun muassa vuoron aloituksena ja jonka kirjoittaja näkee tärkeinä sosiaalisen solidaarisuuden ylläpitämisen kannalta. Kuten Pehkonen itsekin toteaa, huh huh -partikkelia voisi jatkossa tutkia myös henkisten ponnistusten yhteydessä. Samoin ehdottaa Virittäjän lukija, joka sanoo alkaneensa kiinnittää huh huh -ilmaisuun huomiota Virittäjän artikkelin luettuaan ja huomanneensa, että ilmaisua käytetään myös kirjoitetussa kielessä henkistä rasitusta kuvatessa.
Jussi Ylikoski: “Kielemme kääpiösijoista – prolatiivi, temporaali ja distributiivi” (4/2020)
https://journal.fi/virittaja/issue/view/6074
Lukija pitää erityisen kiinnostavana Virittäjässä ilmestyneitä artikkeleita, joista hän löytää yhteyden arjen kielenkäyttöön:
– Löysin artikkelin, kun olin ensin bongannut eräästä tviitistä ilmaisun ”tilasin ruokaa woltitse”.
Hanna Lappalainen: “Ensimmäinen kielitieteellinen väitöskirja Kalle Päätalon tuotannosta” (2/2019)
https://journal.fi/virittaja/article/view/77642/42421
Lappalainen arvioi tässä kirja-arvostelussa Sari Keskimaan väitöskirjaa Kalle Päätalon Iijoki-sarja kielielämäkertana (2018). Arvio herätti lukijan kiinnostuksen Keskimaan väitöstä kohtaan, ja tämän lisäksi lapsuusmuistoja:
– Olen syntynyt Iijoen varrella ja muistan, että kummitätini isällä, joka kasvoi Iijoen rannalla, oli pirtin hyllyllä upea rivistö Päätalon kirjoja.
90-luvun keskustelu ekvatiivilauseesta Virittäjässä
Matti Larjavaara: “Ekvatiivilause ja identiteettipredikatiivi” (4/1993)
https://journal.fi/virittaja/article/view/38643
Pentti Leino: “Lausetyyppi vailla subjektia” (3/1998)
https://journal.fi/virittaja/article/view/39094
Ekvatiivilauseesta keskusteltiin Virittäjän lisäksi muuallakin fennistien keskuudessa, ja keskustelu on jäänyt Virittäjän lukijan mieleen. Leino arvioi tekstissään Tapani Kelomäen väitöskirjaa Ekvatiivilause (1997) ja kuvailee, että ekvatiivilause on jo saavuttamassa “myyttiset mitat” fennistiikassa. Myös Kelomäen väitöksenalkajaisesitelmä julkaistiin Virittäjässä 1/1998.
Susanna Shore: Lauseiden tekstuaalisesta jäsennyksestä (1/2008)
https://journal.fi/virittaja/article/view/40639
Shore käsittelee artikkelissaan lauseiden teema–reema-jäsennystä ja näihin liittyen määritelmää siitä, mikä on kuulijalle tuttua ja mikä taas uutta informaatiota. Kirjoittaja päätyy toteamaan, että esimerkiksi 1. ja 2. persoonan deklaratiivilauseiden tekstuaalinen jäsennys eroaa 3. persoonan lauseiden jäsennyksestä, ja joissain lauseyhdistelmissä voi olla Shoren mukaan kaksi rinnakkaista teemankulkua.
Mikko Korhosen artikkelit, kuten
“Uralilaisten kielten jälkitavujen vokaaliston historiaa” (1/1988)
https://journal.fi/virittaja/article/view/38186
“Suomen kantakielten kronologiaa” (1/1976)
https://journal.fi/virittaja/article/view/36703
Fennougristi, erityisesti saamen kieliä tutkinut Mikko Korhonen kirjoitti kantakielistä ja niiden muuttumisesta 1960–1980-luvuilla. Nämä artikkelit kiinnostavat lukijakyselyn perusteella Virittäjän lukijoita edelleen 2020-luvulla.
Erkki Savolainen: “Vaikuttavatko tieteelliset kiistat opinnäytteiden arviointiin?” (4/2013)
https://journal.fi/virittaja/article/view/8519
Savolainen kertoi Virittäjässä, miten hän oli 1970-luvulla saanut lisensiaatintutkielmastaan hyvin kriittistä palautetta Paavo Sirolta ja Jorma Vuoriniemeltä. Savolaisen mukaan kritiikki on ollut kohtuutonta ja mahdollisesti heijastellut Siron ja Aarni Penttilän – kumpikin suomen kielen professoreja – erimielisyyksiä, “tinkimättömyyttä periaatekysymyksissä ja vaikeutta hyväksyä toisinajattelua”.
Lukijalle on jäänyt Savolaisen teksti mieleen:
– Oppihistorian uudelleenkirjoittaminen ja patsaiden pudottaminen on aina vaikuttavaa. On ollut hienoa huomata, että Virittäjä julkaisee myös sellaisia kirjoituksia, joissa kerrotaan jonkin menneen proffan tai skenejohtajan epäreiluudesta.
Krista Ojutkangas: “Viittauskehykset ja tarkastelunäkökulma – miten sijaintia perusakselilla kuvataan?” (4/2005)
https://journal.fi/virittaja/article/view/40438
Ojutkangas tutkii artikkelissaan sitä, millaisissa viittauskehyksissä suomen kielen ’edessä’, ’takana’, ’alla’ ja ’päällä’ tai ’yllä’ olemista ilmaisevia grammeja käytetään. Lukijamme kertoo luetuttaneensa artikkelia opiskelijoilla yliopistossa. 1
Anne Mäntynen & Tiina Onikki (nyk. Onikki-Rantajääskö): ”Neekeri ei ole neutraali” (4/1997)
https://journal.fi/virittaja/article/view/39024
1990-luvulla käytiin mediassa keskusteluja, saako n-sanaa käyttää ja onko kieli itsessään halventavaa. Mäntynen ja Onikki ottivat kirjoituksessaan kantaa siihen, että n-sana ei ole neutraali, vaan halventava ja loukkaava, sillä sitä käytetään pääasiassa loukkaavissa yhteyksissä. Lukijan mielestä Virittäjä on ollut kansallinen edelläkävijä rasistisen termin käyttöön puuttumisessa. Mäntysen ja Onikin kirjoitus on hyvä esimerkki siitä, miten Virittäjässä käydyt keskustelut ja artikkeleissa tutkitut aiheet ovat osa suomalaista (kulttuuri)historiaa.
